What's next - lautapeli kiusaamisen jälkihoitoon ja ehkäisemiseen (Yritys Hyvä 2022 voittaja)

Turun yliopisto - Rauman opettajankoulutuslaitos 

Tekijät: Lassi Korpela, Laura Korte, Neea Isoviita ja Jusu Aaltonen 19.2.2022

⭐⭐⭐Koko ilmainen peli (ohjevideot, kirjalliset ohjeet, tarina ja tulostettavat): Klikkaa tästä niin pääset käsiksi kaikkeen materiaaliin 

Lisätietoa lisenssistä osoitteesta: http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/.

Kysymyksiä tai kommentteja?

Laita viestiä osoitteeseen: opeaitta@gmail.com

Linkki Yritys Hyvän sivuille (Voitto sarjassa O - opettajaksi opiskelevat):

Voittajat – Yritys Hyvä (yrityshyva.fi)

Esipuhe

Pyrimme kehittämään innovaation, joka voisi jatkua lapsen siirtyessä koulusta toiseen sekä tarjoaisi pitkälle jatkuvan vertaisryhmän. Emme kuitenkaan halunneet kehitellä innovaatiota, joka olisi haasteellista toteuttaa kouluissa tai veisi opettajilta huomattavan paljon resursseja. Lopullinen ratkaisumme oli lautapeli roolipelimäisillä ominaisuuksilla.

Innovaatiomme What’s next- lautapeli on kiusaamisen jälkeiseen vaiheeseen suunnattu ratkaisumalli. Pelin kautta oppilaat pääsevät käsittelemään vaikeaa aihetta vertaistukiryhmässä. Oppilailla on omat roolihahmot, jolloin he pääsevät etääntymään omalta henkilökohtaiselta tasoltaan. Näin mahdollistuu keskustelua niin pienemmissä kuin isommissakin ryhmissä. Lautapelimme tarjoaa kaikille kiusaamisen osapuolille mahdollisuuden vertaistukeen sekä kokemusten läpikäymiseen.

Esimerkkipelikerta: Pelikerta 5 - Suoplaneetalla teemana masennus

Kiusaaminen voi aiheuttaa mielenterveyden haasteita ja voimattomuuden tunteita. Pienet onnistumiset ja uhrin roolista poistuminen tärkeää (Hamarus ym., 2015). 

Käydään läpi edellisellä kerralla saatu kotitehtävä (Pelaajien tuli valita piirrelistasta piirteet, jotka kuvaavat heitä eniten. Seuraavaksi he piirtäisivät metsän ja mitä enemmän piirre kuvaa pelaajaa sitä suuremman puun hän piirtää. Lopuksi piirteet kirjoitetaan piirrettyihin puihin.)

Pelaajat saapuvat tarinassa suon reunalle ja pian eksyvät sen höyryihin.

Eksymisharjoitus: Sidotaan silmät ja annetaan toisen ohjailla luokassa, kuin tuulen vietävänä. Ohjaaja on rakentanut tuntia ennen radan. (Rata voi koostua esimerkiksi pisteistä, joiden kautta pelaajan tulisi kulkea).

Tarinassa tapaamme suon asukin Näkki Näkkileivän, joka ei ole koskaan nähnyt tähden valoa, eikä tiedä mitä valo edes tarkoittaa. Hän on koko elämänsä asunut painavassa ja sumeassa suon höyryssä. Pelaajat auttavat Näkkiä rakentamalla toteemin.

Toteemin rakentaminen: Jokainen kirjoittaa paperille 1-3 itselle läheistä henkilöä. Piirretään tätä henkilöä kuvaava symboli ja lopuksi kootaan kaikkien pelaajien symbolit yhteiseen toteemiin. Ohjaaja voi myös osallistua.

Näkki kiipeää toteemin päälle ja näkee vihdoin valoa ja kyyneleet valuvat hänen poskillaan. Kun olemme palanneet alukseemme, Näkki ehdottaa meille ajanvietettä matkan ajaksi.

Kotitehtävänä: Mitkä asiat tuottavat avuttomuutta? Mihin voit vaikuttaa itse, mihin et? Kirjaa ylös. Haastattelu luotetun aikuisen kanssa samoista kysymyksistä.

Tietoa kiusaamisesta ja sen seurauksista

Kiusaaminen jättää vakavia jälkiä niin kiusattuun kuin kiusaajaankin pitkälle aikuisikään. Kiusaamisen jälkihoito on siis hyvin tärkeää, ja sitä tulisi tutkia lisää. Kiusaamisen jälkihoitoon on jo kehitelty jotain malleja. Esimerkiksi Valopilkku-projektilla ja Mannerheim lastensuojeluliiton Selviytyjät-ryhmillä löytyy vertaistukeen perustuvaa toimintaa. Vertaistukitoiminta pyörii näissä malleissa pääosin koulun ulkopuolella, mutta omalla innovaatiollamme haluamme tuoda sen osaksi koulun arkea, koska nimenomaan koulussa kiusaamista usein tapahtuu. Suurin osa lapsen arjesta kuluu koulussa ja koulukavereilla on suuri vaikutus lapsen identiteetin rakentumiseen. 

Kiusaamisen seuraukset voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja perheeseen liittyviin (Saksola, 2020). Kiusaamisen seurauksia (kuvio 1) voi esiintyä yhtäaikaisesti ja niitä koetaan yksilökohtaisesti. Fyysiset oireet voivat näkyä esimerkiksi lisääntyneinä kipukokemuksina, huonoina elintapoina tai jopa posttraumaattisena stressihäiriönä. Innovaatiollamme emme voi suoranaisesti vaikuttaa näihin oireisiin, mutta voimme auttaa kiusattuja ymmärtämään olotilaansa. Vertaistukitoiminnan kautta voidaan nuoria ja lapsia myös ohjata terveydenhoidon piiriin ja toteuttaa moniammatillista yhteistyötä. Fyysisten oireiden lisäksi psyykkisiä oireita voivat olla esimerkiksi vaikeudet tunne-elämässä, vääristynyt minäkuva tai pahoinvointi, joka voi näkyä erilaisina mielenterveyden ongelmina (Saksola, 2020). Innovaatiomme pyrkii auttamaan tunteiden käsittelyssä ja myönteisen minäkuvan luomisessa. Sosiaaliset seuraukset kiusaamisesta voivat näkyä esimerkiksi kiusatun heikoissa sosiaalisissa taidoissa tai yksinäisyydessä. Kiusaamista kokeneet vetäytyvät usein helpommin erikseen, koska heillä on huonoja kokemuksia vertaisryhmästä, eivätkä heidän taitonsa toimia muiden kanssa ole mahdollisesti päässeet kehittymään normaalisti. Innovaatiossamme vertaistukitoiminta ja yhdessä toimiminen ovatkin keskeisessä asemassa. 

Kuvio 1: Kiusaamisen seuraukset                 Kuvio 2: Kiusaamisen seurauksia ehkäisevät

Kiusaamisen seurausten vaikutusta voidaan lyhentää, kun niihin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (Hartikainen & Vaskinen, 2020). Tämän takia toimintamallin olisi hyvä olla jo valmiina esimerkiksi koulussa, eikä kiusattua saisikaan jättää yksin, vaikka aktiivinen kiusaaminen olisikin saatu loppumaan. Käsittelyprosessi kuitenkin alkaa usein vasta kiusaamisen loputtua, koska kiusattu ei kiusaamisen aikana ehdi käsittelemään sen aiheuttamia tunteita uusien kriisitilanteiden jo vaatiessa huomiota (Hamarus, Holmberg-Kalenius & Salmi 2015, 123).

Kiusaamisen seurauksia ehkäisevinä tai lieventävinä tekijöinä voidaan pitää psyykkistä hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä positiivisia ratkaisukeinoja (Saksola, 2020). Innovaatiomme pyrkii huomioimaan toiminnassaan nämä kaikki ehkäisevät vaikuttimet (kuvio 2). Psyykkisen hyvinvoinnin ehkäisevässä vaikutuksessa tärkeintä on kiusatun oma tulkinta tapahtuneesta (Saksola, 2020). On siis väliä, osaako kiusattu nähdä kiusaamisen kiusaajasta ja olosuhteista johtuvana vai näkeekö hän itsensä erilaisena, ikään kuin se oikeuttaisi kiusaamiseen. Tällä tulkinnalla tilanteesta on myös laajoja vaikutuksia muihin psyykkisiin osa-alueisiin, kuten minäkäsitykseen ja itsetuntoon. Innovaatiomme avulla yritämme auttaa kiusattuja huomaamaan itsensä syyttömiksi kokemuksilleen.

Sosiaalinen tuki voi myös osaltaan parantaa esimerkiksi itsetuntoa niin kiusaamisen aikana kuin jälkeen. Ryhmätapaamiset aikuisten ja vertaisten kanssa ovat kiusatulle turvallinen ympäristö vahvistaa itsetuntoaan. Tunne- ja vuorovaikutustaidot suojaavat myös kiusaamisen haittavaikutuksilta. Näillä taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi kykyä ja rohkeutta kertoa omista kokemuksistaan tai käsitellä niitä esimerkiksi kehollisen liikunnan kautta (Saksola, 2020). Innovaatiossamme kiusaamista käsitellään erilaisin keinoin, ja rohkaistaan kiusattuja puhumaan kokemuksistaan. Kiusaamisen aiheuttamasta oirehdinnasta kertominen viestii halusta parantua ja päästää irti kiusaamiskokemuksesta. Viimeisenä suojaavana tekijänä onkin positiivisten ratkaisukeinojen etsiminen (Saksola, 2020). Innovaatiossa pyritään toiminnan monipuolisuuden kautta löytämään jokaiselle keinoja käsitellä kokemustaan ja hallita tunteitaan myös tulevaisuudessa itsenäisesti. Kiusaamisesta toipuminen vaatii kiusatun omaa muutoshalua omaan elämäänsä (Hamarus ym. 2015, 132).

Vertaistuen hoitomuotona käyttämistä seurauksille voidaan perustella monin argumentein. Ryhmässä toimimisen voidaan katsoa vahvistavan lapsen tai nuoren itsetuntoa, sosiaalisia ja tunnetaitoja sekä minäkuvaa (Saksola, 2020). Ryhmässä toimiessa lapsi saa tukea muilta ja huomaa, ettei ole tilanteensa kanssa yksin. Usein kiusaaminen on aiheuttanut vetäytymistä ja yksin jäämistä; tunnetta siitä kuin olisi ainoa ihminen samanlaisessa tilanteessa. Vertaisryhmässä toimiessa ryhmäläiset pystyvät samaistumaan toisiinsa ja ehkä jakamaan keskenään helpommin kokemuksiaan. Ryhmätoiminta antaa myös uuden positiivisemman kuvan vertaisista, joka usein kiusaamisen myötä on hyvin vääristynyt (Hamarus ym. 2015, 102). Ryhmässä opetellaan yhdessä sosiaalisia taitoja, jolloin ryhmän jäsenet hyötyvät vertaisoppimisesta, ja voivat oppia toinen toisiltaan. Lapsilta ja nuorilta asiaa tutkittaessa on myös todettu, että he itse toivovat ryhmätoimintaa kiusaamiskokemusten käsittelyyn (Saksola, 2020).

Kiusaamisesta ei aina tule jälkivaikutuksia, mutta lohduttavaa on, että mahdollisista jälkivaikutuksista voi selvitä. Kiusaamisessa kiusatun rooli ja kiusaaminen voivat rakentua osaksi yksilön identiteettiä (Hamarus ym. 2015, 68). Selviydyttyään yksilö pystyy kuitenkin luopumaan roolistaan kiusattuna, ja hyväksymään kokemansa. Selviytymisessä on lopulta aina kyse yksilön omasta kokemuksesta siitä, onko hän päässyt yli kokemastaan kiusaamisesta (Hamarus ym. 2015, 97). Kiusaamisesta toipumisessa keskeistä on tuen pysyvyys ja jatkuvuus (Hamarus ym. 2015, 109). Siksi suunnittelimme innovaatiomme useammalle ryhmäkokoontumiskerralle, joita voi tarpeen tullen myös jatkaa. Jokaiselle kerralla on oma teemansa, joka liittyy kiusaamiskokemuksen käsittelyyn. 

Lähteet

Saksola, J. 2020. Kiusaamisen jälkihoito – selviydytään kiusaamisesta, Selviydytään kiusaamisesta - projekti (MLL) Viitattu [17.12.2021] 

https://media.psshp.fi//GetMP4.ashx?ppID=2&file=5756_4x~8AS68JtV.mp4&source=8&bb=0&bt= 0&po=0&pi=0&ds=1639.17&so=4&st=0&tf=0&cs=haPuRSYse0vkP~uh7U9KiVJsv9UGfhalblnm9Wh n_BcQwBQ3SHKxk6jUrhHvgIJR8LOSlx83UXEV5~yhsMtsiw 

Hamarus, P., Holmberg-Kalenius, T. & Salmi, S. 2015. Opas kiusaamisen jälkihoitoon. Jyväskylä: PSkustannus 

Hartikainen, E. & Vaskinen, S. 2020. Mikä auttaa selviytymään kiusaamiskokemuksista? (MLL) Viitattu [17.12.2021] https://media.psshp.fi//GetMP4.ashx?ppID=2&file=5754_4v~6dmREL7b.mp4&source=8&bb=0&b t=0&po=0&pi=0&ds=1857.73&so=4&st=0&tf=0&cs=M04Qv31dUR8xaW9DdYLsJ9R8hFlS7Ii50~SEb NblFfAjtfMcqv9uu9~vNLeqmXtDaafsqQViOpI74OmhJKN6Vw

Wolke, D. & Lereya, T.S. 2015. “Long-Term Effects of Bullying.” Archives of disease in childhood 100.9 (2015): 879–885. Web. Viitattu [17.12.2021] https://utuvolter.fi/permalink/358FIN_UTUR/1rsgc7g/cdi_pubmedcentral_primary_oai_pubmedc entral_nih_gov_4552909

William Sandoval (2014) Conjecture Mapping: An Approach to Systematic Educational Design Research, Journal of the Learning Sciences, 23:1, 18-36, DOI: 10.1080/10508406.2013.778204

Nieh, Hsi‐Ping, and Wen‐Chi Wu. "Effects of a collaborative board game on bullying intervention: A Group‐Randomized contralleen trial." Journal of school health 88.10 (2018): 725-733.

matka tuotemuotoiluun-opas opettajille -kirja.pdf (opinkirjo.fi)